Miska Kähkösen edellinen projekti, Mazda MX5, esiteltiin lehdessämme tammikuussa 2016. Kahdessa vuodessa kerkiää tapahtumaan vaikka mitä, kun päänsisäiset viridemonit päästää irti. Kameleonttiteipattu PS13-keulainen Nissan 200SX kulkeekin melko riivatusti, kiitos 350:n hevosvoiman.
Nissanin S13-korinen on ollut hyvin suosittu auto koko elinkaarensa, ja tietysti suuren suosion auto saavutti kaikenmoisessa katu- ja ratakisailussa kotimaassaan Japanissa. Luukkulamppujen korjaaminen kolarien jälkeen kävi harrastajille kovin kalliiksi, joten halvemmaksi tuli sitten vaihdella PS13-mallisen Silvian keula kokonaan. Kids Heart -niminen paja valmisti 500 kappaleen erän konversiota, jossa etulokarit, konepelti ja ajovalot vaihdettiin Silviasta, ja supersuosittua modia kutsuttiin nimellä Sil80 (Sileighty). Myös Onevia-modi on olemassa, missä Silvian perä ympätään RS13:n (180SX) koriin, mutta se nyt ei liity varsinaisesti tähän tarinaan.
Miska Kähkönen oli etsinyt sopivaa Nissania rakennusaihioksi pitemmän aikaa, mutta budjetti ja mielihalut eivät olleet täsmälleen samalla aaltopituudella. Syyskuussa 2015 autovahinkokeskuksen sivuille ilmestyi kuitenkin huutokauppaan keulakolaroitu S13 200SX. Miska ei kerennyt edes miettiä onko hänellä varaa siihen, kun ostopäätös oli jo tehty. Huutokauppa voitettiin juuri ja juuri, ja pitkäaikaisen haaveen toteutuminen konkretisoitui. Ennen kuin autoa oli edes noudettu, oli kaikki tarvittavat alustan osat ja korjauspalikat tilattu.
Korjaukset aloitettiin sisustan irroituksella ja bitumien poistolla. Peltiosat naputeltiin suoraksi ja kaikki vaurioituneet osat, kuten vääntyneet tukivarret ja reaktiotangot, vaihdettiin ehjiin. Tämän jälkeen päästiinkin itse asiaan, eli 25mm levittävät Driftworksin etulokarit asennettiin paikalleen, jonka jälkeen alkuperäiset Silvian umpiot löysivät paikkansa keulalta. Kolaroidun lasikuituisen etupuskurin Miska karsi kasaan itse omin pikku kätösin. Origin Labin Aggresive Style -korisarja ruuvattiin kiinni kotipihassa, jonka jälkeen alkoi pohjien teko teippausta varten. Teippitukku ja Hexis sponssasivat yliteippauksen, ja Miska sai itse valita värin. RB Style ducktail -spoileri viimeistelee suhteellisen räväkän ja erottuvan lookin.
Sisusta oli revitty irti kolarikorjauksen ajaksi, joten Miska pääsi käytännössä luomaan konttorin alusta. Koko kontti maalattiin hopealla, jonka jälkeen asennettiin Cuscon punaiset pulttikaaret ja Aerodesignin kuppipenkit. Nardin kolmipuolaratti ja valikoidut mausteet siellä ja täällä tekevät sisustasta persoonallisen ja funktionaalisen.
Päävirtakatkaisin on apukuskin puolella keskikonsolissa, jos paniikki iskee kartturille. Kuppipenkit tulevat muutenkin tarpeeseen, kun kevyttä koppaa puskee rapeat 350hv ja 380Nm. Konehuoneen puolella muutoksia ovat kokeneet ahdin, suuttimet, maffi ja moottorinohjaus, ja VAG:n puolasarja luonnollisesti on vaihdettu Nissanin traagisen viritelmän tilalle. Vanteet auton alle löytyi Japanin huutokaupasta. Koottavat Weds Kranze LXZ -pallerot matkustivat merten yli nelisen viikkoa, joka olikin mukava valmistautumisaika vanteiden asennukseen. Vanteiden jako kun oli 5x114.3, kun taas S13:n pulttijako on 4x114,3. Viisipulttiset navat vaihdettiin paikalleen, ja samaan askarteluun jarrulevyt päivitettiin kasvaneita tehoja vastaaviksi.
Kevään American Car Show oli bookattu, ja perinteiseen malliin rento aikataulu kostautui H-hetken lähestyessä, kun tarvittavat osat viipyivät maailmalla. Auto valmistui ei-niin-yllättäen juuri ajoissa ennen näyttelyä, mutta näyttelyn jälkeen suurin palo rakenteluun hiipui, ja auto siirtyi talliin seisomaan. Jonkin ajan kuluttua Miska laittoi auton myyntiin, ja nopeastihan uusi omistaja nostikin kätensä pystyyn. Uusi projekti lienee jo vireillä, joten sitä innolla odotellessa.
