Tiedättekö sen tunteen, kun viikonlopulle suunniteltu moottorinvaihto venähtää seitsemänvuotiseksi täydelliseksi läpikäyntiprojektiksi? Totta puhuen emme mekään, mutta korpilahtelainen Tomi Ranta-Panula tietää, ja nyt pääsette lukemaan mistä on kyse.
PIKAFATKAT
- Kone: Kahden litran OHC
- Vanteet: ATS 16”
- Teho: 185 hv / 280 Nm
Auto esitelty GTi-Magazinen numerossa 03 / 2022 · Kuvat: & Teksti: Jape Tiitinen @jap3
On vuosi 2014 ja toukokuu. Tomi selaa kasuaalisti Nettiautoa ilman mitään ennakko-odotuksia, kunnes näytölle yllättäen tupsahtaa hyvinkin ryhdikkään oloinen vanha B-mallin Opel Ascona. Puhelin käteen, soitto myyjälle ja salamana paikalle katsomaan autoa. Näin alkoi Tomin ja Asconan yhteinen taival kahdeksan vuotta sitten.
– Se oli 18. toukokuuta, kun pihassa komeili vasta hankittu Ascona. Auto toimitti käyttöauton virkaa reilun vuoden päivät, kunnes 2015 loppupuolella suunnitelmat auton eteenpäin viemisestä lähtivät eskaloitumaan suoritusasteelle. Leima meni umpeen joulukuussa, joten aloin purkamaan autoa kylmässä tallissa heti tammikuun alussa, Tomi muistelee.
Ascona oli alunperin varustettu 1,6-litraisella moottorilla ja automaattivaihteistolla, mutta joku aiemmista omistajista oli päivittänyt autoa 2-litraisella CIH-moottorilla ja nelivaihteisella manuaalivaihteistolla.
– Samalla kylällä oli kaveri, jolla oli myös Ascona, mutta moottorina tässä yksilössä oli kahden litran OHC ahtimella ja 5-vaihteisella laatikolla.
VIIKONLOPUN TEKNIIKANVAIHTO
Eräänä iltana Tomi oli viettämässä iltaa paikallisessa, ja jossain vaiheessa jutustelu kääntyi Asconan tekniikan vaihtamiseen.
– Siitähän se ajatus sitten lähti, ja kaveri vielä sanoi, että kyllä tuon viikonlopussa vaihtaa. Sitä en epäile hetkeäkään, etteikö vaihtaisi. Minulla vaan projekti lähti sen verran pahasti käsistä ja hommat alkoivat paisumaan niin, että siitä seurasi vähän pidempi viikonloppu.
Vanha tekniikka nostettiin pois autosta ja myytiin melko nopeasti kesällä 2016. Uusi tekniikka tuli A-mallin Opel Omegasta, jonka Tomi oli hankkinut elimenluovuttajaksi jo edellisenä kesänä jostain päin keski-Suomea satunnaisen navetan takaa. Autosta käytettiin 2-litrainen OHC-moottori, vaihdelaatikko sekä lukkoperä.
Seuraava vuosi pyörähti nopeasti tekniikkaa hieroessa ja autoon sovitellessa. Piti tehdä myös tilaa vaihdelaatikolle ja paikata muutama ruostereikä. Tässä vaiheessa Tomi oli pannut merkille, että koppa oli yleisesti ottaen yllättävän terve, mikä oli suuri plussa.
VIIMEISEN PÄÄLLE KELTAINEN
Syksyllä 2017 Tomi siirsi auton toiseen, lämpimään talliin, joka sopi hiukan paremmin rakentelulle. Tuosta päivästä lähtien projekti onkin edennyt huomattavasti aiempaa vauhdikkaammin.
– Suunnitelmat olivat muuttuneet niin, että pohjatöitä ja maalausta en tee itse, vaan annan ammattilaisen hoitaa nuo hommat. Punainen väri oli pitkään mielessä, mutta kuukausien Googlettelun jälkeen löysin sopivan miellyttävän keltaisen. Varmistin asian vielä hakemalla spraypulloon väriä ja maalasin kallistuksenvakaajat testiksi.
Auto oli pukkien päällä vajaan vuoden, jonka aikana Tomi vaihtoi takakaaret, putsasi akselit paksusta massasta, hiekkapuhalsi ja maalasi ne ja hitsasi jälleen muutaman ruostereiän umpeen.
Nyt kun oli selvää, että autosta tulee ulkoisesti viimeisen päälle hierottu, syntyi ajatus verhoiluttaa alkuperäiset penkit uudelleen. Parilta kaverilta tuli mielipide, että ei kannata alkaa verhoiluttaa penkkejä, vaan hankkia tilalle Recarot.
– Laitoin idean tässä kohtaa jäihin, koska bongasin ihan läheltä alkuperäiset penkit, jotka oli joskus aiemmin verhoiltu uudestaan. Kävin ostamassa nuo penkit varmuuden vuoksi, vaikka Recarot olikin vahvasti mielessä.
Tomi haali osia eBaysta ja Saksasta muutamilta eri toimittajilta, lähinnä korin tiivisteitä, pikkuosia, teippejä, tarroja ja muita erikoisempia nippeleitä. Lukuisten hiekkapuhalluskertojen, hitsaussessioiden ja muiden muutostöiden jälkeen auto oli valmis maalarille lähes 400 työtunnin jälkeen vuonna 2019.
VÄHÄN NIINKUIN TURBO MUTTA PIENEMPI
– 9. toukokuuta oli yksi hienoimpia hetkiä tämän projektin kanssa, nimittäin kori oli värissä. Loput osat tulivat pienten mutkien jälkeen myöhemmin.
Tässä vaiheessa en arvannut, että työtunteja menee vielä yli puolet enemmän kuin mitä tähän asti oli tehty. Kasaamisen aloitin hakemalla irrallaan olevan tekniikan toisesta tallista ja hommat alkoivat moottorin putsaamisella.
Puhdistuksen jälkeen Tomi maalasi moottorin, suoritti perushuollot, muokkasi öljypohjan ja teki ahtamiseen tarvittavat muutokset.
– Tähän asti moottori oli tarkoitus kasata ja asentaa vaparina, mutta kun aikaa projektiin meni kuitenkin aivan tolkuttomasti, niin päätin, että laitetaan koneen kylkeen vähän niin kuin turbo, mutta pienempi.
Kun moottori ja vaihdelaatikko saatiin maalattua, oli aika nostaa tekniikka takaisin paikalleen. Moottorinostinta ei ollut, joten oli räjäytettävä minikaivuri käyntiin ja nostettava pata tupaan kuokan avustuksella. Viimeksi tekniikka oli ollut autossa paikallaan sovitusvaiheessa neljä vuotta aiemmin.
Hommat jatkuivat pakosarjan suunnittelulla ja valmistuksella. Tomi halusi ahtimen piiloon, joten vaihtoehdoksi jäi sijoittaa fööni pakosarjan alapuolelle. Konehuoneesta siistittiin pois paljon turhaa, ja sinne tuli aika paljon itse valmistettuja kiinnikkeitä.
Aikaa kului uskomattoman paljon, koska Tomi halusi että kaikki on varmasti siististi ja hyvin tehty. Käytännössä kaikki, mitä autoon laittoi kiinni, oli käytävä läpi tai uusittava, niin sisustaan, alustaan kuin koriinkin.
MATTOBINGO
Toukokuussa 2020 alkoi vähitellen näyttää siltä, että pääsee kasaamaan sisustaa. Tomi pesi alkuperäisen 2-osaisen sisämaton ja huomasi ilokseen, että toinen osa oli musta ja toinen tummanharmaa. Värjäyshommia oli siis tiedossa ennen autoon laittoa.
– On projektin aikana ollut muitakin vastoinkäymisiä, mutta ne kuuluvat harrastukseen. Lajin helppous viehättää. Lopulta värjätyt matot löysivät paikkansa autosta.
Olin pitkän harkinnan jälkeen ostanut Recaron penkit ja lattiakonsolit maaliskuussa 2019, ja toisen vähintään yhtä pitkän harkinnan jälkeen kiikutin penkit verhoilijalle heti huhtikuun lopulla 2020. Verhoilija soitti kesäkuussa, että penkit olisivat valmiit noudettavaksi. Tuota päivää olin odottanut kuumeisesti. Sisustasta oli tulossa tumma, joten hommasin kontrastiksi punaiset turvavyöt.
KIIRE LEIMALLE
Vuosi 2020 läheni loppuaan, ja käsillä oli taas hieno hetki: auton ensikäynnistys marraskuussa.
– Tavoitteena tässä vaiheessa oli vain saada auto katsastuskuntoon, koska olin kuullut huhua kiristyvistä rakentelumääräyksistä ja siitä, että muutoksiani ei saisi enää leimattua vuonna 2021.
Tehonmittaus oli sovittu 28. joulukuuta klo 9 ja iltapäivälle perään katsastus, joten Tomi pakkasi Opelin umpitrailerin kyytiin ja lähti matkaan.
– Penkityksestä ei saatu lappua, koska kardaanissa oli jotain häikkää. Päätin kuitenkin mennä konttorille, koska aika oli varattu ja kyydit hommattu. Kahden vuoden leima jäi kiinni vain tuosta puuttuvasta todistuksesta, joten pystyin hieman huokaisemaan helpotuksesta.
Auto takaisin talliin, parin päivän päästä nosturille ja kardaani pois. Tammikuun alussa kardaani oli tehty uusiksi ja tasapainotettu. Kuun lopussa suunnattiin nokka taas kohti tehopenkkiä, tällä kertaa ajamalla puuhalapuilla. Matkaa suuntaansa tuli 70 km, ja päivän päätteeksi Tomi kruisaili kohti kotia hymy herkässä, sillä kaikki muutokset olivat otteessa ja autossa tuore leima.
LOMALLE VALMIS
– Alustaan uusin aika lailla kaiken mitä pystyi, ja loput maalasin tai kunnostin. Pohjan maalasin kaksikomponenttimaalilla. Alustamassaa poistin aiemmin viiden kilon verran. Toukokuun vaihduttua kesäkuuksi autossa riitti vielä viimeisteltävää.
Tomi oli luvannut itselleen, että auto olisi valmis ennen juhannusta, koska viikkoa myöhemmin alkaisi kuukauden mittainen kesäloma, ja sen hän oli ansainnut viettää Asconan ratin takana.
– Aikaa juhannukseen oli enää viikko, ja aloittelin veljen kanssa kiillottamaan vanteista lipat ja maalaamaan keskiöt. Sanotaanko vaikka näin, että tipalle meni, mutta hienosti kerkesin. Viimeisten säätöjen jälkeen auto toimii kuin kello, ja pääsin lomalle auton ratissa.
Tomi rakensi Asconan leppoisaan ja mukavaan kruisailuun, onnistuen siinä hienosti. Tuhat työtuntia ei heitä kauas tässä projektissa, mutta kyllä se on lopulta sen arvoista, kun pääsee nauttimaan työnsä hedelmistä.
SPEKSIT:
MOOTTORI:
2.0L OHC, sisuskalut luultavasti alkuperäiset, omavalmiste-pakosarja, MegaSquirt moottorinohjaus, 440cc suuttimet ja Saab TD04HL-15T -ahdin
VOIMANSIIRTO:
5-vaihteinen laatikko R25-vakiokytkimellä, yksiosainen kardaani ja 45% lukkoperä
ALUSTA:
Konin säädettävät iskunvaimentimet joka nurkassa, edessä 82-2085 sport ja takana 82-1801 sport, jouset edessä Eibach Federn ja takana alkuperäiset etujouset muokattuna
JARRUT:
Edessä EBC-jarrulevyt ja EBC greenstuff -jarrupalat, takana 9” rumpujarrut
VANTEET JA RENKAAT:
ATS Cup 8x16" ET30 edessä ja takana, renkaat Linglong 195/45-16”
KORIMUUTOKSET:
Etulippa itse suunniteltu ja tehty 2 mm alumiinista, kontin päällä pieni lista / lippa
SISUSTA:
Musta sisäkatto, punaiset turvavyöt, Opelin Recaro-penkit, SR-ratti, GSI Mantan mittaristo, lisämittareita viisi kappaletta, ovipahvit ja lattiamatto värjätty mustaksi
KIITOKSET:
Sepän Automaalaus, Verhoilijamestari Iiris, Jari Salo Moottorinohjaus + lukkoperän muutostyöt, kiitokset myös muille auttaneille.
KUKA KUSKAA:
- Omistaja: Tomi Ranta-Panula
- Ammatti: Levyseppähitsaaja
- Ikä: 34
- Instagram: @rpgarage_
Muista seurata GTi-Magazinea myös somessa!
- Facebook: https://www.facebook.com/GTiMagazine/
- Instagram: https://www.instagram.com/gtimagazine/
Tilaa GTi-Magazine kotiisi osoitteesta www.gti.fi/tilaa !
EXTRA PHOTOS!
