Pandem epidemia - BMW E36 S50B30 turbo

Viime vuosina koria levittävät niittikaarikorisarjat ovat lisääntyneet epidemian lailla harrastekentillä. Nurmijärveläisen Joni Pursiaisen sanmarinonsinistä ja lähes tuhatheppaista E36 Coupéta leveä ja aggressiivinen Pandem-korisarja pukee todella maukkaasti.

E30:n jäätyä talviteloille Joni päätti hankkia E36 Cabrion remmiahdetulla S50B30-tekniikalla. Nuhaiselta tuntunut paketti ei vakuuttanut ja remmiahdin päätettiin vaihtaa pakokaasuversioon. Tässä kohtaa mukaan kuvioihin astuu Rewonmotors.

Ensimmäinen setuppi toi 582 hv tehot noin yhden barin ahdoilla. Autoa käytiin kokeilemassa vartilla viiden vedon verran. Parhaaksi ajaksi jäi 12.8 s loppunopeudella 197 km/h.

– No ei se mitenkään vahvasti mennyt, kuusi sekuntia sutien 15 vuotta vanhoilla renkailla kun vedettiin.

Lukuisten modauksien ja Opeksin työtuntien jälkeen Cabrion tehoreservi oli noussut 907 hevosvoimaan. Uudet Nankangit alle ja vetoja. Ensimmäinen veto kellottamatta, josta rengas pullahti vanteelta yli 200 km/h vauhdista. Tässä kohtaa alle laitettiin slicksit. Ensimmäinen veto, nelosella vääntöalueen huipulle ja poks! - tuulilasi halki.

– Tässä kohtaa aloin miettiä umpikorista aihioita ihan toden teolla. Coupén ajot meni pitkin ahteria Bimmerpartyilläkin. Perän takakannake poikki heti ekassa lähdössä.

Avosta ei siis todistetusti ollut nopeaan ajoon. Tästä syystä umpikorisen aihion etsinnät aloitettiin ja sopiva yksilö löytyikin melko nopeasti.

– Kävimme tyttöystävän kanssa katsomassa E36 M3 3.2 Evolutionia, joka oli purettu täysin ja saanut osakseen ikävää kohtelua lähes jokaisella osa-alueella. Kyllä tuossa usko oli koetuksella itselläkin, kun sitä kompostia tuijotti.

Siinä kohtaa, kun Jonille sanottiin, että autosta ei saa enää tehtyä mitään, niin ostopäätös oli selvä. Ei muuta kun kaupat piks poks ja koppa Rewonmotorsille ja tekniikka Cabriosta keulalle. Turbon downmount päätettiin tehdä, koska näitä ei ole nähty yhtäkään. Lohko porattiin kokoon 86,5 mm, kannesta oikaistiin tasopinta, joka ikinen sisuskalu lukuun ottamatta nokkia vaihdettiin uusiin. Rewonmotorsin tuotevalikoimasta tuli shortshifter, vaihdelaatikon kannakkeet, alumiiniset imuputket puskurin taakse ja alumiininen lämpölevy pakosarjan taakse.

– Koneen ulkopuoliset osat on puhallettu ja wrinklattu, koska kiillotettu konehuone ei sovi mun maailmaan.

Penkissä vetoja oli 965 hv verran 1,6 barin ahdoilla. Painetta laskettiin kuitenkin puoleentoista bariin, joka jättää vielä ihan miehekkäät 890 hv ja 895 Nm. Konehuone putsattiin puhtaalle pellille, saumat uusittiin ja maalattiin uusia bemareita kopioiden mattalakkauksella.

Muutoksia ensi kesälle on tulossa. Nykyinen Garrett ei tarjoa enää enempää voimaa, joten siirrytään suurempaan ahtimeen, joka asennetaan topmountina.

– Alhaalla ei ole tilaa suuremmalle setupille, joten pakko harkita tuota yläpuolelle asentamista. Kaikki muu onkin jo valmista, jotta voidaan siirtyä isojen poikien teholukemiin.

Tämän jälkeen Joni alkoi suunnitella auton koripuolta.

– Useita korisarjoja pähkäillessäni Pandem Rocket Bunny jotenkin kohahti kohdalleen, muistelee Joni.

Sellaisen saikin sopivasti tilattua Suomesta Garageshopin kautta suht nopealla toimituksella. Ei muuta kuin laikkakone laulamaan. Tässä kohtaa elettiin huhtikuun alkua ja auto oli tarkoitus saada ajoon toukokuun alussa. Joni painoi 17 h päiviä auton kimpussa kuukauden ajan. Siinä meinasi olla parisuhdekin koetuksella, mutta tprojrkti päätettin saattaa loppuun, kun kerran aloitettiin.

– Ennen korin maalausprojektia päätimme ystäväni Tomin kanssa tehdä auton valmiiksi sisältä.

Koko auto purettiin atomeiksi, takakontin pohjasta ja lattiasta korjattiin pienet ruosteen alut ja ne maalattiin mustaksi. Tämän jälkeen jokainen sisustan osa jokaista muovipalaa myöten hiottiin, maalattiin mustaksi super deep black –värillä ja lakattiin mattalakalla. Valmis täysin musta sisustakokonaisuus on enemmän kuin tyydyttävä. Maalin kuivumisen aikana oli hyvä hetki ryhtyä sähkötöihin. Kaikki alkuperäiset poppikoneet poistettiin vahvistimia ja puhelimia myöten. Stereoita päivitettiin nykyaikaisemmalla kalustolla ja asennukset tehtiin niin, ettei mitään ylimääräistä jäänyt näkyviin missään kohtaa. Hälyttimien asennus saatiin tehtyä kivuttomasti auton ollessa aivan atomeina. Elektroniikka-asennusten valmistuttua sisustan osatkin olivat kuivuneet ja niitä päästiin asentamaan takaisin paikoilleen.

– Ei se ollut ihan läpihuutojuttu sovitella kuidusta väännettyä Pandem-korisarjaa paikoilleen. Ensin piti tehdä tilaa pyöränkoteloihin reilulla kädellä, koska halusin että myöhemmin on varaa laittaa auto kunnolla kenttään isoilla ja leveillä vanteilla.

Muutama kymmentuntinen siinä vierähti, kun Joni hitsaili ja muokkasi Tomin kanssa pyöränkotelot uuteen uskoon.

Vanteita autoon ei vielä ollut, joten Joni lainasi pikkuveljen E46 M3:sta 11x19” vanteita sovitusta varten.

– Kokeiltiin, kuinka alas auto saadaan ilman että fillarit ottaa kiinni kaariin. Todettiin, että menee aivan fattalleen.

Nyt kun tilaa oli, niin ei muuta kuin Pandemia kiinni koriin. Päivän sovittelun, poraamisen ja muutaman sadan niittimutterin jälkeen sovitustyö oli valmis. Joni harkitsi alkuun, että tekisi levityksistä irrotettavat.

– Se oli aivan pystyyn kuollut ajatus, sillä en halunnut hämmentäviä kumilipareita kiertämään ympäri autoa.

Reilun parin viikon pohjatöiden jälkeen pinnat alkoivat näyttää siltä, että kehtaa levittää värin päälle. Piiloon jäävät osat maalattiin irrallaan ennen osien kiinni liimaamista. – Seuraavaksi aloin leipoa väriä auton selkään. Väriksi olin valinnut uuden BMW M5:n San Marino –sinisen tämän candymäisen syvyyden vuoksi. Muutama välihionta ja lakkaus, niin homma oli valmis.

Vanteiden kanssa kävi tuuri. Sopivat rattaat tulivat myyntiin juuri samana päivänä, kun niitä tarvittiin. Paketin sinetöivät 19-tuumaiset RH:n XD-vanteet, jotka ovat edessä 10,25 ja takana massiiviset 12,5 tuumaa leveät. Päällä näillä oli jo valmiiksi 235/35- ja 285/30-kokoiset renkaat.

– Ilman sen suurempia ihmettelyitä nakkasin vanteet alle ja hemmetti, nehän istuivat kuin nenä päähän, kertoo Joni.

Viikon päivät tästä meni vielä hipostellessa viimeisiä juttuja ja autoa viimeistellessä, mutta voi pojat, siitä tulikin sitten hyvä. Jonin näkemyksessä on vahvasti karismaa ja luonnetta sekä tehoreservi, joka vastaa aggressiivista ulkonäköä.

SPEKSIT

BMW E36 M3 Evolution

Moottoriin tehdyt muutokset

S50B30-lohko 86.5 mm, Nissan SR20VE/CP -männät heavyduty 22 mm tapilla, S50B30-kampiakseli, S54B32-kiertokanget, modattu 22 mm männäntapille, Athena cooper ring -kannentiiviste, ARP-kannenpultit, vakionokat, S50B32 ITB.t, Rewonmotors -kaksoiskammioplenumi, Rewonmotors-pakosarja, Rewonmotors 2x3,5” -rosteriputkisto, Rewonmotors-kaksoiskammioöljynkeruusäiliö öljynpaluulla, Rewonmotors-bensakisko, Garret GTW3884R 67/65 1.32 A/R -ahdin, Bosch 2000cc -suuttimet, Fuelab -bensanpaineensäädin, Maxxecu v1 ecu, 2kpl 450 lph Walbrot tankissa, 60 mm hukkaportti sähköisellä ahtopaineohjauksella, 600x300x76 -muokattu cooleri

Voimansiirto

Lightweight Cromo -vauhtipyörä, Sachs SRE-765 -paineasetelma, E90 320d -kytkinlevy, ZF GS6-37DZ -vaihdelaatikko, muokattu M3 3.2l -kardaani M3 typ:210 LSD-perä, handmade-vaihdevälinlyhennin


Alusta

BC Racing Extreme drop -coiloverit

Jarrut

M3 3.2 l evolution -jarrut

Vanteet ja renkaat

RH XD edessä 10,25x19” ET+2 ja takana 12,5x19” ET+7, renkaat 235/35 ja 285/30-19

Korimuutokset

Pandem-korisarja muokattuna, GT-spoileri, tummat takavalot, Bosch H1 -umpiot, tummat vilkut, tummat sumuvalot

Sisustamuutokset

Sisusta kauttaaltaan purettu ja maalattu mustaksi, jonka jälkeen jokaista kiinnikettä myöten kaikki uusittu

Numeroita:

Teho 965hv

Vääntö 982Nm

Vakioteho