Vanhassa vara parempi, sanotaan. Yleensä autoja faceliftataan freesimmän lookin toivossa, mutta jyväskyläläinen Janne Manninen valitsi toisenlaisen tien ja vanhensi vuoden ’70 VW Kuplansa vastaamaan vuoden ’66 mallia.
PIKAFAKTAT
- Kone: 1835 cc
- Vanteet: BRM 17”
- Erikoista: Vanhennettu, ei faceliftattu
Auto esitelty GTi-Magazinen numerossa 05 / 2021 · Kuvat: & Teksti: Jape Tiitinen @jap3
Moniosaaja Manninen eli Mannisen Janne on jyväskyläläinen autoharrastaja, joka edelleen tykkää todella matalista autoista. Esittelimme joitakin vuosia sitten Jannen todella matalaan ajokorkoon rakennetun ilmajousitetun Audi A4 B7:n GTi-Magazinen sivuilla, ja tällä kertaa on vuorossa miehen huikean hieno useamman vuoden aikana rakkaudella rakennettu VW Kupla.
Aloituksessa mainittu lisänimi ei ole tuulesta temmattu, vaan tulee miehen todella monipuolisesta osaamisesta autojen parissa. Olipa kyseessä laaja moottoriremontti, auton värin vaihto vai vaikka kokonaisen sisustan verhoilu, tässä on kaveri jolta onnistuu kaikki. Muun muassa vasta esitellyt Makosa Streetoboysin autot ovat Jannen maalaamia, vimosen päälle, kuten mestari itse virne suupielessä sanoi.
Volkkari tuli Jannelle vuonna 2014 keskeneräisenä projektina. Kuplan myyjä oli ainoa, jolle Jannen tuolloinen vene, räikkösluokan jahti eli omavalmisteinen viisimetrinen kalastusvene, kelpasi kaupan vaihtovälineenä. Auton runko oli hiekkapuhallettu ja maalattu entisen omistajan toimesta, mutta siihen ne hyvät puolet jäivätkin. Koko projekti oli jätetty täysin räpellysasteelle, sieltä täältä puuttui pultteja ja muttereita. Mukana tuli laatikkokaupalla irto-osia, joista ei ollut mitään hajua, mikä kuuluisi mihinkin. Rekisterissä auto oli viimeksi ollut armon vuonna 1988.
– Tarkoitus oli pitää patinoitunut lookki, kunnostaa moottori, laskea auto tonttiin ja nauttia kesäisistä ilta-ajeluista, mutta mitäpä sitä alkaa itseään huijaamaan. Auton patinakin oli lähinnä likaa, ruostetta ja spraymaalia, Janne nauraa.
VANHENNUS
Ensimmäisenä talvena Janne keskittyi koriin ja alustaan ja teki koneelle tarvittavat fiksaukset.
– Edellinen omistaja oli kasannut moottorin, mutta se naputti jostain syystä aivan helvetisti. Avasin koneen ja huomasin, että männät oli asennettu moottoriin väärin päin. Purin ja maalasin koneen, asensin männät oikein päin, vaihdoin uudet tiivisteet ja öljyt.
Autossa oli kiinni vanhemman makaava-mallisen Kuplan etulokasuojat, joissa etu-umpiot ikäänkuin rönöttävät lokasuojien päällä.
– Ajattelin, että tehdään sitten kunnon vanhennus ja vaihdetaan muutkin osat ’66 vuosimallin vastaavasta autosta.
Korin osia Janne etsi ympäri Suomea erilaisista volkkaritapahtumista ja volkkaripalstalta yhden talven ajan. Osat olivat kunnoltaan hyvinkin vaihtelevia, mutta pääasia että tarvittavat osat ylipäätään löytyivät, sillä onhan kyseessä 60-luvun koripäreet.
Esimerkkinä mainittakoon vaikka Kuplan tupakki-ikkunat jotka piti rakentaa uudelleen karmeineen kolmesta eri autosta kerätyistä osista. Samoin molemmat takalokasuojat on hitsattu kasaan useammasta osasta eri autoista.
– Vanhennusleikkauksessa vaihtoon menivät etu- ja takahelmat, luukut, ovet, puskurit sekä niiden kiinnikkeet, listat, mittarit yms. Kaiken hitsailun, kittailun, hionnan ja koripaneelien asemoinnin jälkeen auto sai päällensä uuden maalin alkuperäisellä Chinchilla Grey -sävyllä.
MADALLUSTOUHUT
Madallustouhut olivat myös vahvasti läsnä, ja tässä projektissa Janne päätti pysytellä rautajousissa. Sillä saralla tehtiinkin paljon töitä, jotta saatiin mieluisa ajokorkeus rakennettua.
– Koko eturunkoa on nostettu noin 7 cm, niin ei akseli hakkaa maahan. Eturunkoon tehtiin piirakan muotoinen niin sanottu pie cut -leikkaus, jonka ansiosta koko auton keulaa ja akselistoja saatiin nostettua ylemmäs. Tämän johdosta myös polttoainetankkia on nostettu ylemmäs ja ohjaus on nivelletty.
Etuakselista on tehty säädettävä sekä sitä on kavennettu noin 4 tuumaa leikkaamalla akseli keskeltä poikki ja väliin on hitsattu avis-säätöpalat, joilla voi säätää keulan korkeutta. Edessä on lisäksi madaltavat olka-akselit.
Takana on 3 tuumaa madaltavat latat ja niitä on tiputettu pari naksua. Takapään vetoakseleita on lyhennetty, jotta taakse saadaan mahtumaan leveämpää vannetta, maksimissaan 9” taitaa olla, mitä Kuplan takakaariin saa mahtumaan järkevästi. Akseleiden lyhennyksen myötä pyörännavat ja sitä kautta myös jarrut siirtyivät operaation verran sisään päin.
– Auto valmistui ajokuntoon sopivasti vapuksi, ja tällä kokoonpanolla ajelinkin pari kesää, Janne kertaa.
VIRIMODOR
Kone oli tehty alkujaan vähän pikaisesti ja Janne tiesi, että se pitää ottaa vielä työn alle. Hän päätti, että nyt on aika tehdä kone kunnolla.
Moottori laakeroitiin uusiksi, lohkoon koneistettiin tilaa 92 mm sylintereille ja männille, jolloin iskutilavuudeksi tuli 1835 cc; moottori oli alkujaan 1200 cc. Nokaksi valikoitui hyvin vääntävä Scat c35 ja suorahampaiset nokkapyörät, joista lähtee mukava ääni, joka muistuttaa etäisesti remmiahtimen vinkunaa.
– Kannet koneistettiin sylintereille sopivaksi ja koversin niihin hieman lisää palotilaa, että puristukset saatiin nokalle sopiviksi. Samalla venttiilit vaihtuivat rosterisiin.
Kaasareiksi laitoin moottorin nurkkiin 40-milliset yksikurkkuiset Solexit, jotka vaihtuivat myöhemmin 40-millisiin Dellorton tupliin. Konetilan ja koneen pellit siloittelin ylimääräisistä rei’istä ja koloista, maalasin ne mustaksi, ja päälle tuli useampi kerros lakkaa. Laturin ja aiempien kaasareiden ilmanputsarit maalasin myös pitsikuvioinnilla, mutta kaasarit tosiaan ehtivät jo vaihtua parempiin Dellortoihin.
Samalla kun kone oli irti, niin nostin vaihdelaatikkoa 5 cm ylemmäs, jonka ansiosta camberit sai vähän rauhallisempaan kulmaan, niin vetaritkin kestävät vähän paremmin. Laatikon siirtoa varten piti vähän muotoilla ja leikellä peltejä, mutta aika vähällä työllä tästä lopulta selvittiin hyötyihin nähden, Janne muistelee.
Vanhoissa Kuplissa takapään camberit menevät melko rajuihin kulmiin, kun autoa madalletaan reilummin. Tämän valossa vaihteiston nosto oli varsin fiksu oivallus.
Pakoputken Janne halusi ehdottomasti helmalinjan yläpuolelle, jotta säästetään jälleen kallista maavaraa kriittisessä paikassa. Ensin Janne osti yleismallisen pakosarjan, johon hän alkoi heppailla sopivaa käärmeenpesää. Kun sopiva kokoonpano oli löydetty noin viikon turaamisen jälkeen, veti mestari saumat umpeen ja putken paikalleen.
Näin mentiin taas pari kesää kohti auringonlaskua.
OPPIA YOUTUBESTA
Sisusta piti saada vastaamaan auton muuta ulkonäköä. Janne hypisteli Facebookin kirppikseltä löytämäänsä 60-luvun ratinsuojaa ja totesi sen olevan sävyltään sopiva.
– Valmiita sarjoja ei löytynyt tuolla sävyllä, joten ajattelin että tuskinpa tuo verhoilu vaikeata hommaa on. Tähän väliin voin sanoa, että olihan se, mutta nyt sujuvat jo vaikeammatkin verhoilut.
Jannen verhoiluprojekti alkoi muutaman viikon Youtube-kurssilla, ja sen jälkeen hän olikin jo hakemassa ja tunkemassa ystävänsä tetrismestari Toni Ahosen kanssa julmetun kokoista verhoilukonetta Audin kyytiin.
– Riisuin vanhan sisustan täysin, silotin kojelaudasta ylimääräiset reiät ja maalasin pinnat sekä vaimensin katon, ovet, kyljet ja lattian. Kattoverhoilu tuli ostettua, mutta muuten tuli tehtyä kaikki itse. Verhoilun aloitin takapenkin istuinosasta, ja opiskelin samalla tikkausten tekoa.
Penkkien verhoilun lisäksi Janne verhoili ovipahvit ja kauhukahvat. Hattuhyllyn hän teki vanerista ja verhoili samaan sävyyn muun sisustan kanssa. Hattuhyllyn keskelle Janne rakensi kotelon Pioneerin 6x9” kaiuttimelle sekä aktiivisubbarille, jota ohjaa takapenkin alla oleva vahvistin, ja kotelon päälle komean peitelevyn rikkinäisestä Marshallin Bluetooth -kaiuttimesta.
Ensikertalaisena Jannelta meni koko auton verhoiluun pari kuukautta, mikä ei ole lainkaan huono suoritus. Työn jälkeä on todella vaikea uskoa ensikertalaisen tekemäksi, on nimittäin tasokasta.
Oviverhoiluissa on valkoinen tikkaus ja penkeissä on tuck-n-roll -tyyliset piilosaumat, eli tuommoiset makkaramaiset pötkyläkuviot.
– Maalasin sisustan kaikki nupit ja ratin vakiomustan sijasta vaalealla. Jopa rattikeskiökin on saanut customvärityksen.
Paljon tuli tehtyä muitakin pieniä muutoksia, joita harva näkee tai edes tajuaa ellei kerrota. Muun muassa kaikki mittarit on avattu ja niihin on tulostettu uudet pohjat tarrapaperille.
Öljynpaine-, öljynlämpö- ja kierrosmittareiksi Janne osti uudet Biltemasta ja rakensi ne uusiksi näyttämään alkuperäisiltä Volkswagenin mittareilta. Kaikkiin mittareihin tuli mätsäävät pohjat.
Viime kesän vanteiksi valikoituivat 17-tuumaiset BRM:t, jotka ovat hyvinkin yleiset vanteet volkkaripiireissä. Niiden valmistus oli jo lopetettu, mutta Janne löysi Itävallasta vielä yhden sarjan paikalliselta volkkariharrastajalta. Nämäkin on tosin jo myyty.
Nykyään Janne verhoilee tilauksesta harrastajille ratteja, vaihdekepinnuppeja ja monenlaisia pienempiä pisteosia.
– Tarkoitus on tulevaisuudessa perustaa autoverhoilupalveluita tarjoava yritys toiminnan ympärille, Janne kertoo.
Me GTi-Magazinen toimituksen puolesta voimme lämpimästi suositella tämän virtuoosin palveluita, sillä Janne on mies paikallaan.
SPEKSIT
MOOTTORI:
Täysin uudelleen rakennettu 1835 cc ilmajäähdytteinen boxeri, AA 92 männät, Scat c35 nokka, suorahampaiset nokkapyörät, Dellorto DRLA 40 -tuplakaasarit, 123-jakaja, custom-putkisto tehty helmarajan yläpuolelle
VOIMANSIIRTO:
Kennedyn stage 1 -kytkin, lyhyet vetarit vaihdettu alkuperäisten pitkien tilalle
ALUSTA:
Koko eturunkoa nostettu noin 7 cm, jotta ei akseli hakkaa maahan, etuakselista muokattu säädettävä sekä kavennettu noin 4 tuumaa, droppiolat myös kiinni, takana 3 tuumaa madaltavat latat ja niitä tiputettu pari naksua, vaihdelaatikkoa nostettu 5 cm, niin camberit ovat maltillisemmat
JARRUT:
Uudistetut vakiot
VANTEET JA RENKAAT:
BRM 7x17” edessä ja takana, nämä tosin jo myyty, kesä 2021 mennään taas valkosivurenkailla ja vakiovanteilla, 185/35-17” edessä ja 205/40-17” takana
KORIMUUTOKSET:
Kori entisöity ’66 vuosimalliksi, Wolfsburg Westin puskurit ja astinlaudat, Hellan sumuvalo
SISUSTA:
Full custom by meitsi, penkinrungot, nupit, ratti yms, maalattu vaalealla, verhoiltu täysin uusiksi, vaimennettu kaikkialta, Blaupunktin 60-luvun soitin entisöity ja rakennettu aux-lähtö, vahvistimen kautta hattuhyllyllä Pioneerin 6x9” & aktiivisubi
KIITOKSET:
Juha-Matti Hyvönen, tallin hommipojat
KUKA KUSKAA:
- Omistaja: Janne Manninen
- Ammatti: Turvalaiteasentaja
- Ikä: 29
- Instagram: @jannuz
Muista seurata GTi-Magazinea myös somessa!
- Facebook: https://www.facebook.com/GTiMagazine/
- Instagram: https://www.instagram.com/gtimagazine/
Tilaa GTi-Magazine kotiisi osoitteesta www.gti.fi/tilaa !
EXTRA PHOTOS!
