Vuoden Autoesittely 2021: BMW E36 '93 & Nissan 200SX '90

Vuoden autoesittely 2021 -äänestyksen voittaja on nyt selvillä!

GTi-Magazine haluaa heti alkuun nöyrästi kiittää kaikkia äänensä antaneita! Ääniä annettiin yhteensä reilusti yli 2000 ja ne jakautuivat laajasti kaikille osallistuneille. Kärkipaikka vaihtui äänestyksen aikana useaan otteeseen, joten jännitystä ei puuttunut. Lopulta te, rakkaat lukijamme, äänestitte voittajaksi Makosan tuplaesittelyn, eli Pasi Markkasen BMW E36:n ja Petri Tuomasen Nissan 200SX:n esittelyn!

Makosan miesten yhteisesittely keräsi finaalin äänistä noin 19 % ja eroa seuraavaaksi sijoittuneeseen Matias Mäenpään Toyota GR Yarikseen oli vain 6%. Kolmanneksi äänestitte puolestaan Jarkko Jylhän äärimmäisen hienon drifterin, eli Toyota Chaser JZX100 '00:n.

Kaikkien äänestäneiden kesken arvottiin BC Racingin alustasarja ja tällä kertaa onni suosi Henri Höysniemeä. Henri aikoo asentaa alustan Volvo 740 Turbon alle!

Kiitos vielä kaikille äänensä antaneille ja erityinen kiitos jokaiselle, jonka autoja olemme saaneet iloksemme esitellä menneiden vuosien aikana. On hienoa nähdä, että suomalainen autoharrastus voi näin hyvin!

GTi-Magazine julkaisee voittaja-auton esittelyn tässä ja nyt, joten antoisia lukuhetkiä!


TUPLASTI MAKOSAA

Herroilla Jyväskylästä on mennyt moottorit ilmeisesti sekaisin, kun BMW:n konepellin alla on japanilainen moottori ja Nissanista löytyy puolestaan BMW:n patti. Tuplaesittelyssä Makosan miesten vetopelit.

PIKAFAKTAT – KERHO

  • Kerho: Makosa Streetoboys ry
  • Tyylisuunta: Hotboi
  • Miksi: Koska sudittelu on kivempaa porukassa
  • Instagram: @makosastreetoboys

PIKAFAKTAT – NISSAN 200SX

  • Moottori: BMW M50B25 non Vanos
  • Teho: noin 300 hv
  • Vanteet: Work VS-KF 18x11"

PIKAFAKTAT – BMW E36

  • Moottori: Toyota 2JZ
  • Teho: 550 hv / 600 Nm @ 1 bar
  • Vanteet: Work VS-KF 18x10" & 18x10,5"

Artikkeli julkaistu GTi-Magazinen numerossa 03 / 2021.

Tiimiväritys ja -teippaus on kiva yhdistelmä, jota ei näe kovin usein. Näitäkin on alkanut pompsahtelemaan suomalaiseen luistoskeneen hiljattain enemmän ja hyvä niin. Hyvältä näyttää!

Kesällä tuoksui totuttuun tapaan kumi Pesämäen moottoriradalla, kun Makosa Streetoboys ry järjesti paikalla ratapäivän. Varikolle oli hiljalleen edellisen illan ja kuluneen aamun aikana kerääntynyt laidasta laitaan kalustoa ja kuskeja, tavoitteenaan puhtaasti hauskanpito.

GTi-Magazine vieraili rennonrempseässä seurassa ja otti samalla kuvia niin Makosan kerhoesittelyyn kuin myös tähän tuplaesittelyyn. Itse asiassa Pasin auto ehdittiin kuvaamaan jo edellisenä iltana, kun tontille laskeuduttiin auringon laskiessa.

Autot ovat kerhon tapaan punaisia ja teipattu kerhon liveryllä. Autot ovat samaan käyttöön rakennettuja, mutta kuitenkin hieman toisistaan poikkeavia. Miten tähän on päädytty?

PASIN HARRASTEET

Markkasen Pasi on harrastelut autoja jo vuosia ja herran omistuksessa niitä onkin käynyt ainakin 18 kappaletta. Omien autojen lisäksi Pasi on aktiivisesti auttanut kavereitaan ja myös rakentanut monta muuta autoa omiensa lisäksi.

Pasi oli pitkään vannoutunut Volkswagen-harrastaja, joskin talvella on ajettu luistoa talvipulkkien kanssa. Käsissä on pyörähtänyt Mersua ja Bemaria, yksi 200SX myös. Pisimpään Pasilla oli kuitenkin projektina Volkswagen Bora, joka olisi valmistuessaan ollut takuuvarmasti yksi Suomen hienoimmista yksilöistä. Viimeistely oli tässä autossa viimeisen päälle, kunnes iski kiinnostus luistohommiin.

– Vuodet vierivät ja Boran rakentelu jäi koko ajan enemmän ja enemmän. Välissä taisi valmistua yksi CL9 Accordikin ennen Boraa ja Boran ollessa edelleen pukeilla keväällä 2017 ostin BMW E36:n höntsäluikuriksi kesälle. Silloin alkoi lopullisesti luistohommat kiinnostamaan, Pasi kertoo.

Alkuun Pasi ajeli vakio M50B25NV-moottorilla, teki autoon perusmodit luistoa ajatellen, ja lopulta kesän lopussa ajoi auton Tykkimäen betoneihin rajusti alapallon mentyä poikki. Tässä kohtaa Pasi totesi tarvitsevansa talliin lisää tilaa, joten loogisesti hän laittoi melkein valmiin, todella kliinin Boran lihoiksi, paalasi korin ja teki tilaa talliin BMW:n korjaamista varten. Sellainen on Pasi.

– Seuraavalle kesälle laitoin turvakaaret ja turbotin M50:n. Eihän se ollut aivan hyvin tehty, eikä toiminut oikein hyvin. Muutenkin tuntui vähän mopolta ajella pienellä ahtimella.

Japskihenkinen harjakattokorisarja sopii tähän hotboi-tyyliin kuin nyrkki silmään.
Workin VS-KF -vanteet ovat tällä hetkellä tässä kategoriassa erittäin suosittuja. Niitä saa käytettynä kohtuullisella rahalla laajasti eri spekseillä, joten jokaiselle löytyy sopivat kun vähän tutkailee.
Keulasta pilkottaa bashbarin osia. Autossa on sekä edessä että takana tunkkauspaikat helpottamaan varikko-olosuhteissa suoritettavaa korjaamista tai huoltamista.

PROJEKTI JZ

– Samana syksynä päätin, että M50 saa lähteä. Lähdin siis Aunalan Lassen sanoin ohituiskaistalle ja aloin etsimään JZ-moottoria. Etelä-Suomesta löytyi 2JZ-GE non VVT-i -moottori ja samassa osoitteessa onnistuivat myös samalla hakureissulla ostetun 5 vaihteisen ZF-vaihteiston muutostyöt JZ-moottoria varten.

Moottoriin löytyi Euroopasta suoraan valmiit palikat, joilla sen sai istumaan BMW:n keulalle. Swappi vaatii vain takasumpullisen öljypohjan, kannakkeet sekä tietenkin muut JZ-moottoria parantavat muutokset.

– Uusi moottori lyötiin osiksi, kansi työstettiin paremmaksi ja kaikki tiivisteet vaihdettiin sekä laitettiin tarvittavat ARP:n pultit. Alakertaan ei kajottu, koska siellä ei ollut mitään moitittavaa. Rissasen Roope teki hyvin virtaavan pakosarjan ja opiskelubudjetilla ostin siihen päälle HX40 Super -ahtimen.

Talven 2018–2020 aikana Pasi rakensi auton siihen pisteeseen, että kesäkuussa oli aika penkitykselle. Auton väri vaihtui punaiseksi Makosan tyyliin ja koko komeus kuorrutettiin kerhon omalla liveryllä kesän aikana. Koko pakettia sipisteltiin siis sieltä täältä, jotta kokonaisuus olisi hyvä.

– Auto penkitettiin Muuramessa R-Motorsportilla Ritolan Sakun toimesta, ja lisäksi kesän aikana kaverini Marko Sandelin teki vielä pieniä hienosäätöjä jokaisen ratapäivän jälkeen. Nyt moottori toimii todella hyvin kaikissa tilanteissa, ja koko kesän pääsin nauttimaan ajosta kunnolla.

Autossa oli kuitenkin vielä viime kaudellakin puutteita, joita on tarkoitus parannella nyt ennen kautta 2021. Ajoa haittasi esimerkiksi tehottomat jarrut, huono ohjaus sekä huonot korisähköt.

– Nyt talvella tehtiin Markon kanssa täysin uudet korisähköt, uusin tehokkaammat jarrut, ja ohjausta on tarkoitus parannella vielä kevään 2021 aikana, Pasi summaa projektin tämänhetkisen tilanteen.

Sisustaan on jo tullut näiden kuvien jälkeen reilusti hiilikuitua kojelautaan ja sisustankin suunnalla ensi kesänä on taas paljon lisää nähtävää.
Sparcon hiilikuituiset jakkarat pitävät kyytiläiset paikallaan ja lisäksi näyttävät hyvältä!
Konehuone on maalattu uudelleen pari vuotta takaperin ja yleisilme on muutenkin siisti.
JZ-moottorin istuttamiseen E36:een löytyy valmiita kannakkeita, mikäli sellaisia ei halua tai jaksa itse tehdä. Valmiilla bolt-on osilla moottorin vaihtaminen on todella simppeliä puuhaa.

MINKÄSLAINEN SE NISSANI SITTEN ON?

Päällepäin autot muistuttavat toisiaan, mutta kuten sanottua todellisuus on toinen. Petrin ja Nissanin tiet yhdistyivät vuonna 2014, jolloin Petrin käsissä oli kaksi S13:aa.

– Auto oli käytännössä tyhjä koppa ilman tekniikkaa, alustaa ja sisustaa. Minulla oli toinenkin S13, joka purettiin myös ja näistä kahdesta aloin kasaamaan uuteen koriin autoa, jonka oli tarkoitus tulla kilpien väliin harraste-Nissaniksi. Lopulta kilvet viihtyivät autossa vain kesän verran, ja nykyisin auto on tarkoitus pitää vain ratakäytössä, Petri kertoo.

Kori siirrettiin korigrilliin, jossa oli tarkoitus tehdä auto kerralla kuntoon. Jälkeen päin ajateltuna toinen kori olisi ollut parempi, sillä tämä kyseinen koppa ilmeni melkoisen ruosteiseksi ja huonosti ruostekorjatuksi yksilöksi.

– Korigrillissä tehtiin myös konehuoneeseen perussiistimiset ja "tynnyri"-pyöränkotelot. Sisustasta poistettiin äänieristeet ja sinnekin tehtiin pohjatyöt. Sisusta, konehuone ja auton pohja maalattiin kultaiseksi, sillä on huomattavasti kivempi ruuvailla auton alla kun pohja on maalattu eikä massattu.

Auton ensimmäiseen versioon tuli vielä vakionakin pellin alta löytyvä CA18DET-moottori.

– Ulkoa päin autossa oli S-koristen tapaan monta eri väriä ja auto olikin monta vuotta keltaisella korisarjalla, pohjamaalin harmailla lokareilla sekä ruskeilla ovilla varustettu. Tarkoitus oli vain päästä ajamaan radalle, sillä drifting kiinnosti aina vaan entistä enemmän.

Petri kävikin radalla toteamassa muutamaan otteeseen CA-moottorin lyömättömyyden, eli rikkomassa milloin mitäkin.

– Turbo oli liian iso tähän käyttöön, moottorinohjaus vanhanaikainen ja oikeastaan kaikki muukin koneen ympärillä oli vaihtokunnossa. Itse moottori oli hyvässä kunnossa, sillä siihen ehdittiin tehdä kauden aikana esimerkiksi kansiremontti.

Myös Nissanissa on bashbarit ja tunkkauspisteet niin edessä kuin takana. Tässä autossa ne on maalattu pinkiksi.
Teippien lisäksi sävytetyt kalvot laseissa tuovat mukavaa ilmettä autoon. Korissa on käytön jälkiä ja lasikuitua saa uusia vähintään joka talvi. Nämä autot on tehty hauskanpitoon ja välillä rapatessa roiskuu!

 

EROON CA:STA

Tekniikalle oli selvästi jotain tehtävä, joten katseet siirrettiin perinteisiin JZ- ja RB-moottoreihin. Samaan aikaan kuitenkin Petrin kaverilla Juusolla oli E30 BMW:ssä M50B25-moottori remmiahtimineen, ja tämä hanke alkoi kiinnostamaan myös Petriä sen villin äänen ja hyvän käyttöalueen takia.

– Keväällä 2019 Nissan näki päivänvalon M50 keulalla remmiahtimen kera. Juuson E30 oli nähnyt tässä välissä jo monta variaatiota moottorista remmiahtimen kanssa, muutaman konerikon ja uusia ajatuksia aiheesta. Minulla on nyt periaatteessa sitten se viimeinen, ainakin tähän asti toimivin evoluutio tästä tekniikasta.

Ahtimena on siis Eatonin M90-remmiahdin ja koko pakettia ohjaa KDFI-moottorinohjaus. Kansipahvi on vaihdettu Athenan Cooperring-tiivisteeseen ja kansipultit ARP:ilaisiin. Ihan vain varmuuden välttämiseksi.

Samalla kun tekniikkaa päivitettiin, nikkaroitiin hyttiin myös turvakaaret, turvatankille tehtiin varapyöräkoteloon oma kehikko ja kaikki Nissanin sähköt korvattiin uusilla. Näihin aikoihin myös ajatukset tiimiväristä ja -teippauksesta alkoivat kasaantumaan, joten auto päätettiin maalata "Makosan punaisella".

Kesällä ajettiin luistoa niin Suomessa kuin Puolan NextLevelDrifteilläkin ja talven tullen oli taas aika korjailla kesän aikana ilmenneitä ongelmia.

Kultainen sisusta sopii kivasti yhteen punaisen ulkokuoren kanssa.
Turvakaaret ja kuppipenkit on hyvä olla, vaikka autoja ei lähtökohtaisesti olekaan kilpailuihin rakennettu. Moottoriradalla kannattaa ottaa turvallisuus aina huomioon!

– Seuraavana talvena päivittelin jäähdytysjärjestelmää, kun auto kärsi hiukan lämpövaivoista. Remmiahdin tuottaa lämpöä tässä ajossa melkoisesti. Tein myös etupyöräkoteloihin reilusti tilaa, koska sinne piti saada mahtumaan uudet vanteet.

Speksien kanssa ei nuukailtu, vaan ajatuksena oli upottaa 18x11" -kokoiset Workit joka nurkkaan.

– Kovin oli vaan tekemistä, että ne saatiin mahtumaan. Samalla tein myös putkikeulan ja talven aikana saatiin tiimiteipitkin suunnittelupöydältä. Teipit meille tulosti Team Soundparkin Örri, jolle osoitetaan iso kiitos niistä, sillä teipit eivät olleet suoraan tulostettavissa suunnittelijan tiedostoista. Örri teki hienoa työtä niiden parissa, ja tiimiteippejä onkin jo monessa meidän autossa.

Tällä hetkellä autossa on tehoa normaalilla bensalla noin 293 hevosvoimaa, mikä riittää melko hyvin höntsäluistoon.

– Tokihan sitä voisi olla aina lisää. Nyt on kuitenkin pysynyt voimansiirto kasassa ja autolla on päästy ajamaan reilusti, sehän tässä on pääasia.

Tulevaisuudensuunnitelmina autolle on joitain ulkonäköön liittyviä seikkoja. Vanteita tykkään vaihdella joka vuosi, ja nyt edessä pyöriikin jo Advanin Superadvanit koossa 18x10" ja takavanteitakin on hankittu jo lisää. Myös jäähdytystä tarvitsee vielä parannella ennen kesää ja taidanpa muuttaa auton käymään E85:lla, jos vaikka saataisiin vähän lisäpotkua ja viileämpänä käyvä auto.

M50-moottori istuu Nissaninkin keulalla hienosti. Konehuoneen ilme on siisti ja kaikki on käyty läpi tälläkin osastolla.
Remmiahdin sijaitsee imusarjan alla jemmassa ja jää helposti huomaamatta.

SPEKSIT – BMW E36 '93

MOOTTORI:

Kunnostettu Toyotan 2JZ-GE, 2JZ-GTE -öljypumppu, ARP-kannenpultit, GTE-kansipahvi, RR Steelin tekemä custom-pakosarja, HX40 Super -ahdin, ”billet”-imusarja, Bosch EV14 1400 cc -suuttimet, Maxxecu 2JZ -johtosarja, Maxxecu Sport -moottorinohjaus, AEM-ilmanputsari, 4’’ Titaaninen imuputki, 60 mm hukkaportti, Griffinin alumiininen jäähdytin, do88-välijäähy, Honeywellin öljyn- ja bensanpaineanturit, öljycooleri teräspunosletkuilla, 30 litran alumiinitankki, 2 litran keruusäiliö, AEM 400 lph -polttoainepumppu sekä AEM bensapaineen säädin.

VOIMANSIIRTO:

PO Metallin vauhtipyörä, SRE 765 -asetelma, ACT Race -kytkinlevy, 5-vaihteinen ZF-vaihteisto ja Lensu Motorsport -kytkinkoppamuutos. 3.64 perävälitys ja kemppiperä.

ALUSTA:

BC Racing -alustasarja, PMC Motorsport -takatukivarsisarja, E36 lock kit (IRP:n tekeleet tulossa) sekä uretaanipuslat koko alustassa.

JARRUT:

Tiltonin pääsylinteri, MRT Engineeringin jarrutehostimet poistosarja, BMW 330 -jarrusatulat ja teräspunosletkut. Swagier-hydraulikäsijarru sekä Ferodon jarrupalat.

VANTEET JA RENKAAT:

Work WS-KF 18x10" ET20 edessä ja 18x10,5" ET20 takana. Edessä 225/35R18 Misukka ja takana milloin mitäkin. Yleensä 245/40 ja jotain nastafillariakin on tullut nypittyä, koska opiskelija.

KORIMUUTOKSET:

Cute Sports -takapuskuri ja helmat, Qlictuning etupuskurin lippa, Musk Customs -spoileri, GTR-tuuletusritilät, värinä Mersun Hyacint Red ja Makosa livery (Squared Design). Edessä ja takana bashbarit, "Felony Form”-overfenderit ja takaa peltikaaria nostettu noin 20 cm.

SISUSTA:

Homemade turvakaaret, Sabeltin ja Sparcon vyöt, Sparcon hiilikuituiset kuppijakkarat (lainassa kaverilta @m.a.x.x.x.i.m.u.s.) 9" tablettinäyttö, Nardi Deep Corn Classic -ratti, NRG:n pikairroituskeskiö sekä PMC shifteri.

TEHO:

550 hv / 600 Nm @ 1 bar

KIITOKSET:

Koko Makosan tiimi, Marko Sandelin, Sampsa Ahtiainen, Rossi Mikko ja Janne Manninen.

KUKA KUSKAA:


SPEKSIT – NISSAN 200SX '90

MOOTTORI:

BMW M50B25 non Vanos, ARP kannenpultit, Athenan kansipahvi ja imunokkamodi. Eaton M90 -remmiahdin, KDFI PNP -moottorinohjaus ja isommat suuttimet.

VOIMANSIIRTO:

Blingfactoryn billet-vauhtipyörä ja SRE 765 -kytkin sintterillä. BMW ZF 5-vaihteinen aski.

ALUSTA:

BC Racing Extreme Drop -alusta, etualatukivarsia jatkettu, kääntyvyyttä lisätty ja hammastankoa siirretty. Takana kaikki tukivarret vakiota.

JARRUT:

Etujarrut S14:sta, takana vakiot. Hydraulikäsijarru lisänä.

VANTEET JA RENKAAT:

Work WS-KF 18x11", edessä ET0 ja takana ET7. Lisäksi takavanteita paljon erilaisia 17-19" koossa. Renkaina edessä Achilles 225/35R18 ja takana yleensä 225/40R18 näillä vanteilla.

KORIMUUTOKSET:

Etupyörille tehty paljon lisää tilaa. Putkikeula, bashbarit edessä ja takana, puolakuitua korisarja ja konepelti. Suomalaista tuotantoa 55 mm levitteävät takakyljet ja 70 mm levittävät etulokarit. Kultaiset kalvot laseissa ja tarroja riittävästi. Makosan punainen väri ja Makosa-Teamlivery -teippaus.

SISUSTA:

Sparco Evo 2 -penkki kuskilla ja joku FK:n tuotos apukuljettajalla. Turvakaaret, Nardin ratti, itäeurooppalainen shifteri, Driftworks-käsijarru ja kauheesti turhia mittareita.

TEHO:

300 hevosvoimaa. Riittää hauskanpitoon.

KIITOKSET:

Jenna Berg, Juuso Rajala, Pasi Markkanen, Janne Manninen, Aaperi, Matti, Jani, Epi, Janne, Sakke, Vilu, Örri #mieskarkki + kaikki ketkä auttaneet vuosien varrella.

KUKA KUSKAA:

Muista seurata GTi-Magazinea myös somessa!

Tilaa GTi-Magazine kotiisi osoitteesta www.gti.fi/tilaa !

EXTRA PHOTOS!