Niko laurikaisen BMW E30 Turbo on kummajainen aivan omassa sarjassaan. Puoliksi leikatut ovet, massiiviset rata-autohenkiset sivuhelmat, kekseliäästi poistettu takapuskuri ja taatusti kylän suurin spoileri laittavat katsojan raapimaan päätä ensikohtaamisella.
PIKAFAKTAT:
- Moottori: M50B28
- Vanteet: OZ Futura 9,5+11x17”
- Teho: 724 hv / 988 Nm
Rakennettujen autojen rakentamisen taustalla on usein eriskummallisia kommelluksia, sattumuksia ja monimutkaisia tarinoita. Tämän E30:n kohdalla on koettu vähän kaikkea edellämainituista.
Projektin alkutahdit voitte lukea GTi:n numerossa 5-6 / 2011, jolloin auton omisti vielä Tomi Hyytiäinen. Tomin vahva rakentelu näkyy autossa edelleen vielä nykyisen omistajan Niko ”Hamppi” Laurikaisen omistuksessakin.
Erikoisimpana ratkaisuna voisi pitää etuovien leikkaamista poikki kylkilistojen kohdalta. Tämän jatkona sivuhelmoja on nostettu reilusti ylemmäs. Kantavana ajatuksena hankkeella on ollut rakentaa autoa vahvasti Time Attack -henkeen. Myös takapuskuri on jätetty kokonaan pois, mutta sen puuttuminen tässä kokonaisuudessa toimii uskomattoman hyvin. Takavalojen alla nimittäin on äärimmäisen suurikokoinen diffuusori.
PELLOLTA PELASTETTU
– Olin nähnyt tämän auton ensi kerran vuonna 2011 sen ollessa vielä Tomilla. Tykästyin kovasti auton silloiseen habitukseen ja ajattelin, että tämä kyseinen auto olisi makea omistaa vielä jonakin päivänä, Niko kertoo.
Elettiin vuoden 2015 lokakuuta ja minulla oli suunnitelmissa aloittaa uusi projekti pihalle hankitusta E30 316:sta. Aihio paljastui lopulta aika huonokuntoiseksi, joten se jäi niille sijoilleen. Sitten kaveri vinkkasi, että Hyytiäisen E30-koppa olisi myynnissä. Korilla oli valmiit paperit ja se oli muutenkin hyväkuntoinen. Siitä ajatus eskaloitui melko pian niin pitkälle, että olin menossa 30 km päässä kotoa sijaitsevalle Savitaipaleelle katsomaan pellolle tätä myynnissä olevaa hylsyä.
Autosta oli porsinut moottori Tomilla ollessaan, jolloin häneltä oli loppunut motivaatio tätä kohtaan. Hän oli myynyt autoa osina sitä mukaa, kun potentiaalisia ostajia ilmaantui markkinoille.
Korista tehtiin pikaisen tutkiskelun jälkeen kaupat ja ennen pitkää sen päältä pestiin kolmen vuoden ulkona seisonnan tuloksena syntyneitä sammaleita.
KUINKA MONTA MOOTTORIA ON RIITTÄVÄSTI?
Hommat lähtivät rullaamaan keväällä 2016, ja moottoriksi valikoitui tuolloin M30B35. Kaikki osat oli jo valmiiksi hankittu, mutta postissa tullut nokka-akseli oli mennyt kuljetuksessa poikki, ja uutta nokkaa odoteltiin pitkälle kesään. Tässä vaiheessa motivaatiokapeikkokin ehti hiipiä kuvaan, ja intoa saatiin odotella palaavaksi aina syksyyn saakka. Jipii, ensi kesänä ehkä sittenkin ajetaan!
Helmikuussa 2017 moottorista otettiin ensisavut, ja dynoaika AMW:lle oli varattu maaliskuulle. Tommin säätäessä karttoja minä ehdin jo innostuksissani polttaa ensimmäiset renkaat taivaan tuuliin.
M30-motti luovutti dynossa 376 hv 0,6 barin ahdoilla kipinän loppuessa kesken leikin. Tarkoitus oli penkittää auto uudelleen kuukauden päästä, mutta huhtikuussa meni lohko halki kannenpulttien rei’istä ja mehut sekaisin. Kone oli aivan soosina.
– Taas hävisi motivaatio, mutta vain päiväksi. Moottoria irrottaessa suunnitelmat menivät taas aivan uusiksi. Tilalle tuli tällä kertaa M50B25, mutta se kesti vetoja kaikki 20 minuuttia, jonka jälkeen männät menivät halki. Pitikin mennä hätäilemään. Ei muuta kuin uutta pataa tulille. Seuraavana vuorossa oli M52B28-moottori, josta sisuskalut siirrettiin M50-lohkoon ja vehkeet penkkiin. 0,6 bar oli maksimi, mitä koneesta saatiin. Sen jälkeen kone alkoi nakuttaa. Tähän eivät auttaneet mitkään taikatemput, kone vaan nakutti.
Kone täytyi levittää pöydälle ja alkaa tutkia huolellisesti. Syylliseksi selvisi lopulta soikeaksi kulunut sylinteriputki, joka aiheutti painetta lisätessä sen, että männän helma alkoi hakkaamaan seinää vasten. Tässä vaiheessa sylinterit oikaistiin ja moottori kasattiin uusilla Wisecon männillä.
Kauden 2017 aikana moottori nostettiin pois ja avattiin kymmenen kertaa. Lohkoja on tähän päivään mennessä mennyt kaiken kaikkiaan viisi kappaletta.
TURKASEN MÄYRÄ
— Syksyllä mietin, että autosta pitää tehdä enemmän oman näköinen. Otin sakset ja pahvia käteen ja aloin muotoilla kaarilevikkeitä uudelleen. Lopulta oli aika tarttua kulmahiomakoneeseen ja leikata kyljet auki. Uudet kaarilevikkeet naputtelin pellistä. Etuloksut levittävät autoa 7 cm per puoli ja takaset 11 cm puoleltaan, eli yhteensä huikeat 22 cm takapäästä. Kaaria tehdessä ja moottoria kasatessa talvi menikin yhdessä hujauksessa. Olihan siinä tietysti vielä täydellinen värinvaihtokin. Autosta tuli punainen BMW:n imolarot 2 -värillä ja maalauksen suoritti Jukka & Hytti -automaalaamon Johnny Salo.
Keväällä 2018 käytiin taas penkissä, mutta ahtopaineet eivät pysyneet aisoissa kiinalaisen Tial-kopio -hukkaportin seilatessa aivan omiaan. Hukkaportin vaihduttua KKD:n laadukkaaseen tuotteeseen auton käytös muuttui aivan täysin ja ahdotkin alkoivat pysyä kurissa. 0,9 barin miedoilla paineilla tehoa saatiin 470 hv / 590 Nm. Penkityksen jälken ahtoja on nostettu 1,4 bariin, jonka myötä teholukemat nousevat 550 – 600 hevosvoiman tietämille.
Elokuun lopulla vähän ennen Fitted Festiä ajoin mäyrään. Viattoman tuntuisen osuman johdosta syyläri vääntyi ohjaustehostajan pumppua vasten, jonka seurauksena vedet tulivat pihalle. Lisäksi runkoaisa vääntyi, välijäähdytin ja puskuri menivät päreiksi. Törmäyshetkellä ajosuorite oli äärimmäisen dynaamista ja tästä johtuen koneen lämmöt olivat kohtuullisen korkeat. Törmäyksen jälkeen kone piti sammuttaa ja kova lämpö halkaisi lopulta kannen.
Oli viime kesänä toki hyviäkin päiviä. Siitä kertoo 15 läpikäytyä sarjaa takarenkaita. Kilometrejäkin autoon kertyi 13 000, joten on sillä oikeasti ajettukin. Ja mikä parasta, auto meni ensimmäistä kertaa ajamalla talviteloille.
Tätä lukiessasi tekniikka ja sisusta on rakennettu käytännössä kokonaan uudelleen. Sisusta on äänieristetty kauttaaltaan, turvakaarien väliin taakse on sovitettu takapenkki, ja Momon penkit ovat vaihtuneet uusiin Sparcon Rev2-kuppeihin. Kojelauta sekä konsolit ovat nykyään nukatut.
Tekniikan osalta uusiksi meni lohko, ahdin vaihtui Holsetin HX50MFS:aan, kansi uusittiin ja Saimaan Kansityö teki uudet r-seetit. Imusarjaksi tuli AMW:n valmiste ja suuttimet vaihdettiin hiukan suurempiin 1 300 cc EV14:iin. Vanha ZF S5-31-vaihteisto vaihtui GS6-37DZ-laatikkoon, jotta saatiin ylivaihde käyttöön, koska E34 540 -Bemarin 3,91-perävälitys on niin lyhyt. 6-lapainen sintteri vaihtui päivityksen myötä 4-lapaiseen 240 mm Sachsiin SRE765-asetelmalla. Samalla moottorista poistettiin Vanos eli säätyvä imunokka.
– Öljypohjan tein uusiksi alumiinista, koska vaihteiston vaihdon myötä koneen 20 asteen kallistuma on nyt kymmenen astetta vähemmän kuin ennen. Uusi öljypohja on matalampi ja leveämpi kuin alkuperäinen. M50-swapissa öljypohja menee 4 cm hammastankoa alemmas.
Ulkoisesti auto on edelleen samannäköinen kuin kuvauksissa, vaikka tekniikkaa onkin ropattu raskaasti. Tehoreservin voidaan olettaa kasvaneen tässä välissä ihan kiitettävästi.
SPEKSIT:
MOOTTORI:
M50B28-moottori, Mauno Virtasen tekemät nokka-akselit, 276/276 astetta, Wisecon takomännät, Athena-liekkirengaskannentiiviste, ZRP:n kiertokanget, 1 000 cc Bosch EV14 -suuttimet, Haltech Platinum Sport 1 000 -moottorinohjaus, Holset HX40 -ahdin 18# pakopesällä, itsetehdyt imu- ja pakosarja, AN8-polttoainelinjat, 2 kpl Bosch 044 -polttoainepumppuja, AMW polttoaineen paineensäädin
VOIMANSIIRTO:
Sachs SRE 765 -asetelma, Sachs SRE 4-lapainen sintterilevy, GS6-37DZ-vaihdelaatikko, koko taka-akseli E34 540 -Bemarista, perä typ210
ALUSTA:
GAZ korkeus- ja jäykkyyssäädettävät coiloverit
JARRUT:
Edessä E36 316 mm levyt 4-mäntäisillä Brembon satuloilla, takana 540 M5 -jarrut
VANTEET JA RENKAAT:
OZ Futura 9,5 + 11 x 17”, renkaat edessä Bridgestone 215/45-17” ja takana 275/35-17”
KORIMUUTOKSET JA LISÄVARUSTEET:
M3-korimuotoja kunnioittaen pellistä leivotut kaarilevikkeet jotka levittää etupäätä 7 cm puoleltaan ja takapäätä 11 cm puoleltaan, edellisen omistajan Tomi Hyytiäisen toimesta ovet sipaistu poikki kylkilistan kohdalta ja sivuhelmat nostettu ylös, iso takaspoileri custom-päädyillä, custom-takadiffuusori, takakontti poistettu takavalojen alapuolelta, takapyöränkaaria siirretty 6 cm taaksepäin, edessä M3-puskuri, takana ei puskuria lainkaan, vasemmanpuoleinen maski muutettu sinkkuvalolle, oikeanpuoleisesta umpion reiästä tulee ulos ilmanputsari, väri imolarot 2
SISUSTA JA HIFI:
Turvakaaret, Momo-kuppipenkit, 6-pistevyöt, musiikista vastaa Holsetti
KIITOKSET:
Tallikaverit, Joona Laurikainen, Niko Pakarinen, Tommi Linström, Marko Hukkanen, Timo Hakuli, Tomi Hyytiäinen, maalari Johnny Salo @ Jukka & Hytti, AMW Dyno service, Saimaan Kansityö
EXTRA PHOTOS:
Muista seurata GTi-Magazinea myös somessa!
- Facebook: https://www.facebook.com/GTiMagazine/
- Instagram: https://www.instagram.com/gtimagazine/
