Pikku Repijä - BMW E30 318i '92

Vaasalainen Christian Ala-Jukuri halusi piristää pientä nelimukista 16-venttiilistä M42-moottoria ja onnistui siinä ihan mukavasti. Yli 600 hevosvoimaa pellin alla antaa rapakat kyydit, jos niin voi sanoa, sillä konepelti tässä autossa on suhteellinen käsite.

PIKAFAKTAT

  • Kone: M42 16V

  • Vanteet: Schmidt TH-line 16”

  • Teho: 602 hv / 682 Nm 2,35 bar

Auto esitelty GTi-Magazinen numerossa 01 / 2022 · Kuvat: & Teksti: Jape Tiitinen @jap3

Christian osti pikkufarkkunsa syksyllä 2013 kaveriltaan. Ostohetkellä auto oli lähes alkuperäiskuntoinen, ainoastaan Lenson kiinatinat alla. Hänen oli tarkoitus pitää auto täysin vakiona käyttiksenä ja lähinnä talvipulkkana, mutta asioilla on tapana lähteä käsistä, ja niin kävi tälläkin kertaa heti ensimmäisen talven jälkeen.

Kysessä on BMW E30 318i Touring vuosimallia 1992, tuotu Saksasta joskus milleniumin tietämillä, eli vuoden 2000 kieppeillä.

– Kun auto tuli minulle, mittarissa oli ostohetkellä noin 185 000 kilometriä, nykyään 215 000 km. Tämä on ensimmäinen omistamami E30-korimallin BMW, aikaisemmat kokemukseni rajautuvat ainoastaan E36-muoviluoteihin.

Ostin auton tosiaan käyttikseksi, ja ensimmäisen talven levitin sillä penkkoja ihan huolella. Siinä talven kuluessa aloin miettiä, että olisi aika kiva heittää joku tehokkaampi moottori säksättävän M40:n tilalle. Nettiä lueskellessani päädyin sitten tähän nykyiseen 16-venttiiliseen M42-nelosmoottorin, oikeastaan lähinnä sen takia, kun talvipulkkaanhan se oli vaan tulossa, Christian kertoo.

ROOLIN VAIHTO

Siinä saman talven aikana Christian haali M42-osia ympäri Suomen ja loppuviimein lähes kaikki osat olivat parissa lihalaatikossa. Niistä hän sitten kokosi ensimmäisen itse kasaamansa moottorin koskaan ja vaihtoi sen alkuperäisen M40:n tilalle.

– Fiilis oli mahtava, kun pääsi ensimmäiselle koeajolle uudella koneella. Ero vanhaan oli mielestäni todella huomattava.

Tässä kohdassa ajattelin, että ehkä tästä autosta voisi alkaa tekemään jotain kivaa harrastepeliä ja jättää kuluva talvi auton viimeiseksi talvipulkan roolissa.

Hienokuntoinen toukka on maalattu yli alkuperäisellä Sterling Silber -sävyllä. Schmidtin TH-linet jämäköillä semislickseillä on nappi valinta tähän autoon. Sopii aikakauteen ja vetokumit tuovat kivan ripauksen tätä päivää.
Puskurin ulkopuolelle sijoitetulla öljycoolerilla haettiin oman näköistä setuppia, jota näkee yleensä lähinnä JDM-piireissä, ei niinkään Euroissa. On erilainen, ainakin Bemarissa.

MUKAVUUS ENSIN

Kesä teki tuloaan kovaa vauhtia, ja autoa piti saada lähemmäs maata. Vanteiksi Christian valitsi Schmidtin TH-linet jotka pyörivät auton alla vielä tänä päivänäkin.

– TH-linet sopivat mielestäni todella hienosti yhteen hopeisen auton kanssa. Ensimmäinen alusta näiden vanteiden kaveriksi oli BC Racingin Extreme Drop -coiloversetti. Muutamat öljypohjat köyhempänä tajusin tarvitsevani autoon ihan oikeasti ilma-alustan.

Pidemmittä puheitta tilasin autoon V2-autopilotin ja bag-over-coils -tyyppiset palkeet BC Racingin tolppiin. Noh, näillä ajettiin hetken aikaa, mutta en ollut tyytyväinen ajomukavuuteen ja alustan käyttäytymiseen, ja niinpä tolpatkin vaihtuivat kokonaan Airlift Performancen tekeleihin myöhemmin, Christian kertoo.

Ruostehommia autossa ei ole ollut kovinkaan paljon: kuskin jalkatilaan Christian on hitsannut yhden yhden lapun ja takahiekkapelti on vaihdettu uuteen, kun se alkoi olla takapaksin lukon kohdalta vähän pehmeä.

AHDA SE

Christian ajeli vapari-M42:lla pari kesää, kunnes vanha kunnon virityskärpänen iski, ja alkoi tehdä mieli lisää voimaa.

– Ajatukset laukkasivat tekniikan vaihdosta lähtien vähän sinne sun tänne. Kaveri sitten tokaisi, että eikö ois vähä makee turbottaa tämä 16V M42-kone, siitä voisi saada ihan kivan pikku repijän.

Itse tykkään tehdä massasta poikkeavia asioita ja ratkaisuja, joten se tuttu ja turvallinen M50-resepti pyyhittiin pöydältä heti kättelyssä. Ei siinä auttanut muu kuin ryhtyä tuumasta toimeen.

Ensimmäiseen kokoonpanoon tuli suhteellisen pieni T25 kuulalaakeroitu Garretin 2871R -ahdin, jolla saatiin suhteellisen hyvät lukemat ja käppyrät E85 polttoaineella: 413 hevosvoimaa navoilta vakiosta M42-moottorista.

Reipas 400 konia liikutti kevyttä koppaa jo varsin mukavasti 1,8 baarin ahtopaineella, ja voi sitä ilon määrää, kun pääsi ensimmäisen kerran kunnolla revittelemään. Autossa ei tähän aikaan ollut vielä pahemmin pitoja, ja aika show-meiningillä mentiin: venykumit ja jonkun verran voimaa pellin alla, mukava leikkikalu.

Tässä autossa on oikeastaan aika sama, onko pelti kiinni vai auki, kun se on niin snadi. Savupiippukin on sen verran lyhyt, ettei siihen juuri vaimenninta mahdu. Pystyputket ovat vahdettavissa auton alle menevään pakoputkeen muutamassa minuutissa vaikka tien päällä nopeiden v-pantaliitosten ansiosta.

TACOMODOR

Aikansa kutakin, sanoi pässi kun päätä leikattiin. Saman tuumasi myös Christian pari kansipahvia myöhemmin ja alkoi rakentaa stroukkimoottoria tako-osilla.

– Nykysetupista on penkitetty Dynolabilla 602 hv ja 682 Nm vääntö navoilta 2,3 baarin kertoimella. Ahdin vaihtui Garrettista Precisionin pienimpään 5558 Gen 2 -kuulalaakeriahtimeen, joka on tällä hetkellä aivan tapissa.

Uusi alakerta sisältää M47-kampuran 88 mm iskulla, lohko 85 mm porauksella, jolla koneesta saatu 2,0l strokeri. Mäntinä toimivat Evo Mitsun Wössnerit 28,3 mm puristuskorkeudella, joihin on jyrsitty koloa venttiileille. Kiertokankien virkaa ajavat 140-milliset Max Speeding Rodin veivit, sekä King Racing laakerit. Kansipahvi on 2 mm Athena Coopering ja moottorin puristussuhde ~9,56.

Kansi on E36 E42 -mallista, portattu ja oikaistu, johon tehty r seetit. Kiillotetut E36 6 mm vakiovenat huljautettiin kansiin crmo-retainereilla ja E30 M42 -tuplajousilla. Hydrauliset VAG Ina -nostajat tulevat Volkkaripuolelta ja ovat lähes 20 g kevyemmät kun vakiot. Nokat ovat vakiokepeistä hiotut 260-asteiset 10.5 nostolla.

Jakopää on loppupään mallinen M42, jossa kaikki uudet laahaimet / rattaat ja kiristimet alkuperäisillä osilla. Samalla kiilahihna sai väistyä moniurahihnan tieltä.

Uuteen moottoriin tuli myös plenumi ja isommat 2200 cc EV14 -kaasusuuttimet, Walbron 450 lph tuottava pumppu ja polttoaineena edelleen E85. Kaikki koneen kopat ja osat on käytetty pulverimaalauksessa Pulverfixillä.

PÄTKÄPELTI JA PYSTYPUTKI

Kaaria mankeloitiin lisää, jotta uudet semisliksit saatiin mahtumaan pyöränkaariin lisäpidon toivossa. Etuakselille Christian asensi 205/45-16” -kokoiset ja taakse 225/45-16” Nankangin NS-2R pitokumit. Boost by gear ja luistonesto Maxxecusta on myös käytössä.

Pakosarja ja putkisto on rosteria alusta loppuun, perässä Magnaflowin vaimennin. Downpipe tehtiin kolmen tuuman tavarasta ja kiinnitys toteutettiin V-pannoilla, jotta todella lyhyen 3,5-tuumaisen pystyputken ja screamerin saa helposti vaihdettua parissa minuutissa vaikka tien päällä.

– Alkuperäinen konepelti löytyy myös, jos tuota mallia rälläkkää jaksa kattella, Christian nauraa.

Öljykuuleri olisi mahtunut hyvin munuaisten taakse, mutta kun halusin jotain vähän erilaista racehenkistä JDM-lookkia, niin päätin sitten asentaa sen tuohon etupuskurin eteen. Öljykuuleri toimii igbt-moduulilla, jota pystytään ohjaamaan Maxxecun kautta. Sama juttu sähköisen Davies Craig vesipumpun kanssa, joka on alkuperäisen mekaanisen pumpun rinnalla.

Ei ole ollut pahemmin lämpöongelmia näiden päivitysten myötä. Parametrit on laitettu niin, että pumput ovat tarvittaessa päällä.

Wiechersin turvakaaret ja konehuoneeseen asennettu poikkituki jäykistävät vanhaa koteloa todella merkittävästi. Hyvä niin, sillä kasvanut tehoreservi suorastaan huutaa jäykistyspäivitystä.

STERLING SILBER

Auto purettiin konehuonetta myöten aivan atomeiksi ja ylimaalattiin viime talvena alkuperäisellä Sterling Silber -metallicvärillä. Samalla ohjaamoon ilmestyi Wiecherin tekemät pulttikaaret ja konehuoneeseen poikkituki, jotka yhdessä jäykistivät koria paljon.

Tulevista muutoksista Christian kertoo vielä sen verran, että jarrupäivitys on tulossa kuluvan talven aikana. Hankintalistalla on Wilwoodin 4-mäntäiset satulat 300 mm levyillä eteen, 280 mm taakse.

Nämä ovat jääneet päivittämättä, koska ollut hankaluuksia löytää sopiva kombo osista, jolla saisi säilytettyä nelipulttijaon ja nämä hyväksi havaitut Schmidtin vanteet. Sisustan katon verhoilu tummalla alcantaralla on myös to do -listalla vielä tämän talven aikana.

Näinhän se menee lähes aina harrasteautojen kohdalla, ne eivät ole koskaan täysin valmiita. Tai jos kävisi niin, että auto olisi valmis, niin olisiko se enää niin hauskaa?

SPEKSIT

MOOTTORI:

M42 16v swap, M47-kampura 88 mm iskulla, lohko 85 mm porauksella, jolla koneesta saatu 2,0l strokeri, mäntinä Evo Mitsun Wössnerit, 140 mm Max Speeding Rod -veivit, King Racing laakerit, 2 mm Athena Coopering kansipahvi, puristussuhde ~9.56. ARP pultit, Bcpr bcpr7es tulpat, kärkiväli 0.6, E36 E42 portattu kansi r-seeteillä, kiillotetut E36 6 mm vakiovenat, crmo-retainerit, E30 M42 -tuplajouset, hydrauliset VAG Ina nostajat, jakopää latemodel M42, nokat ovat vakioista hiotut 260-asteiset 10.5 nostolla, kaikki koneen kopat ja osat on käytetty pulverimaalauksessa, öljyn- bensapaineen anturit, egt anturi, Precision 5558 Gen 2 -ahdin v-panta pesällä .82ar, 46 mm Precision hukkaportti, Ramair ilmansuodatin / turboguatrd, Mishimoto jäähdytin, 450 x 300 2,5” välijäähdytin, 2,5” ahtoputket, Tial 50 mm dumppi, Spal 16” sähköflekti, öljycooleri, Aem boostsolenoid, matala öljypohja, Davies Craig ewp 150 vesipumppu, Mocal eop2 öljypumppu, E30 M3 moottorintilan muovit, M20 paisuntasäiliö, Vag puolat, E85-polttoaine, Nuke bensakisko, 2200cc Bosch EV14 kaasusuuttimet, Radium Engineering -kerääjätankki, Walbro 450 lph E85 pumppu, Aem E85 siirtopumppu, teflon teräspunos öljyletkut, oil catch can mallia Kiina, Spd polttoainesuodatin, AN6-polttoainelinjat, Aem polttoaineen paineensäädin, custom rosteripakosarja, custom plenum, 70 mm kaasuläppä, Maxxecu V1 -moottorinohjaus, rosteriputkisto 2 x 2” auton alla, 3” downpipe, Magnaflow äänenvaimennin, 3.5” ”up pipe” optio

VOIMANSIIRTO:

6-vaihteinen ZF gs6-37dz kirstu, Sachs SRE 765 -asetelma, Blingfactory M50 kevennetty vauhtipyörä, 240 mm jousittamaton massalevy, E36 328 lyhennetty kardaani isolla 96 mm limpulla, Typ 188 lukkoperä 3,23 välitys

ALUSTA:

Airlift Performance ilma-alusta, Autopilot V2 ohjaus, 2 x Viair kompressorit, Strongflex puslat alustassa, Ultra Racing poikkituki, isommat vakaajat edessä ja takana, Revshift M42 poly moottorin- ja vaihdelaatikon tyynyt, Garagistic camber / caster säätölätkät ja epäkeskopultit takakehdossa, E46 yellow tag -hammastanko

JARRUT:

Zimmerman levyt, EBC Yellow stuff jarrupalat, Garagistic teräspunosjarruletkut, tulossa Wilwood 4-mäntäiset satulat eteen ja taakse

VANTEET JA RENKAAT:

Schmidth TH-line 2-osaiset vanteet, edessä 8,5x16” ET 24, takana 9,5x16” ET14, Nankang NS-2R semisliksit 205/45-16” ja 225/45-16”

KORIMUUTOKSET:

50% tummennukset poislukien tuulilasi, ylimaalaus alkuperäisellä Sterling Silber metallic -värillä, pulttikeula, ”is” helmat, ”is” etupuskurin lippa, tummaoptiikka-ajovalot, sinkkupyyhin, mankeloidut kaaret, puolikas konepelti mallia rälläkkä, sumuvalo delete, akku siirretty takaluukkuun

SISUSTA:

E30 Sport -nahkajakkarat sekä takapenkit niskatuilla, takapaksin koiraverho, Wiechers pulttikaaret ristikolla, PMC vaihdevälin lyhennin, Renown Chicane ratti, Pdklassiks horoportaat takalasin sisäpuolella, tabletti Maxxeculla, Alpine mankka, Morelin erillissarjat

KIITOKSET:

Kaikille läheisille kavereille, jotka ovat neuvoneet ja jeesanneet tarvittaessa, ja tietenkin Dynolabille auton säätämisestä

KUKA KUSKAA:

  • Omistaja: Christian Ala-Jukuri
  • Ammatti: Yhdistelmäajoneuvon kuljettaja
  • Ikä: 28
  • Instagram: @krisueh

Muista seurata GTi-Magazinea myös somessa!

Tilaa GTi-Magazine kotiisi osoitteesta www.gti.fi/tilaa !

EXTRA PHOTOS!